Miten Sjögrenin Syndrooma Alkaa
- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
+
Miten Sjögrenin syndrooma alkaa
Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa erityisesti silmiin ja suuhun. Se voi kuitenkin vaikuttaa myös muihin elimiin, kuten ihoon, munuaisiin ja keuhkoihin. Tämä sairaus johtaa kyynel- ja sylkirauhasten vaurioitumiseen, mikä vähentää kyynel- ja sylkinesteiden tuotantoa. Tässä artikkelissa käsitellään, miten Sjögrenin syndrooma alkaa ja mitkä ovat sen oireet.
Sjögrenin syndrooman oireet
Sjögrenin syndrooman oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Joillakin ihmisillä oireet ovat lieviä, kun taas toisilla ne voivat olla vakavia. Yleisimmät oireet ovat kuivat silmät, suu ja iho. Joskus Sjögrenin syndroomaan liittyy myös nivelkipuja, väsymystä ja lihasheikkoutta.
Kuivat silmät
Kuivat silmät ovat yksi yleisimmistä Sjögrenin syndrooman oireista. Silmissä voi tuntua epämukavuutta, kutinaa tai polttelua. Silmät voivat myös punoittaa tai ärsyyntyä. Kuivien silmien takia voi esiintyä myös näön hämärtymistä.
Kuiva suu
Kuiva suu on toinen yleinen oire Sjögrenin syndroomassa. Suussa voi esiintyä polttelua, karheutta tai jopa haavaumia tai suun limakalvon tulehdusta. Kuivien suun takia voi olla myös vaikeuksia nielemisessä tai puhumisessa.
Kuiva iho
Kuiva iho on myös yksi Sjögrenin syndrooman oireista. Iho voi tuntua karhealta tai kutinaa. Joskus iho voi myös halkeilla tai punoittaa.
Nivelkipu
Sjögrenin syndroomaan liittyvät nivelkivut ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia. Kivut voivat kohdistua mihin tahansa nivelryhmään, mutta yleensä ne esiintyvät ranteissa, käsivarsissa tai sormissa. Joillakin ihmisillä nivelkivut ovat erittäin vakavia ja ne voivat rajoittaa liikkumista.
Väsymys
Väsymys on yleinen Sjögrenin syndrooman oire, joka johtuu usein univaikeuksista tai kivusta. Väsymys voi olla joko lyhytaikaista tai pitkäaikaista, ja se voi vaikuttaa paitsi fyysiseen myös psyykkiseen suorituskykyyn.
Lihasheikkous
Lihasheikkoutta esiintyy erityisesti silloin, kun Sjögrenin syndroomaan liittyy myös nivelkipua. Lihasheikkous voi vaikuttaa liikkumiskykyyn.
Sjögrenin syndrooman diagnoosi
Sjögrenin syndrooman diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä sen oireet voivat viitata muihin sairauksiin. Lääkäri tekee yleensä diagnoosin perusteellisen fyysisen tutkimuksen ja potilaan oireiden perusteella.
Lääkäri voi myös tehdä verikokeen, jossa mitataan potilaan veren antinukleaariset vasta-aineet (ANA) ja reumaattiset tekijät (RF). Nämä vasta-aineet voivat olla korkealla Sjögrenin syndroomaa sairastavilla ihmisillä.
Lääkäri voi myös tehdä sylkinesteen ja kyynelnesteen testin, joiden avulla voidaan mitata niiden määrä ja laatu. Tämä testi auttaa diagnosoimaan Sjögrenin syndroomaa, koska sen oireisiin kuuluvat juuri kuivat silmät ja suu, joiden takia kyynel- ja sylkinesteiden tuotanto on heikentynyt.
Sjögrenin syndrooman hoito
Sjögrenin syndrooman hoito riippuu sen vakavuudesta ja oireista. Sjögrenin syndroomaa ei voi parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää.
Kuiville silmille ja suulle on saatavilla erilaisia hoitoja, kuten keinokyyneleitä ja nesteytyshoitoja. Joitakin suun kuivumista lievittäviä tuotteita ovat suuvedet ja kosteusvoiteet. Vakavissa tapauksissa lääkäri voi määrätä lääkkeitä, jotka stimuloivat kyynel- ja sylkirauhasten toimintaa.
Nivelkipuja ja -tulehduksia voidaan hoitaa kipulääkkeillä ja tulehduskipulääkkeillä. Jos nivelkivut ovat vakavia, lääkäri voi määrätä kortisonia tai muita hoitoja.
Joissakin tapauksissa Sjögrenin syndroomaan liittyy myös muita autoimmuunisia sairauksia, kuten nivelreumaa tai lupusta. Näitä sairauksia hoidetaan eri lääkkeillä.
Johtopäätös
Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa erityisesti silmiin ja suuhun. Se voi kuitenkin vaikuttaa myös muihin elimiin. Yleisimmät Sjögrenin syndrooman oireet ovat kuivat silmät, suu ja iho. Hoito riippuu sen vakavuudesta ja oireista, mutta sen oireita voidaan lievittää. Lääkäri voi tehdä veri- ja nestetestejä, joiden avulla voidaan diagnosoida Sjögrenin syndrooma.
**
- Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään vastataksesi tähän aiheeseen.