[Kultaseni]

Kultaseni

21 kesäkuun, 2023 klo 8:52 pm #3320

+
Helikobakteeri on bakteeri, joka voi aiheuttaa mahalaukun tulehduksen sekä gastriitin. Sen tiedetään myös olevan yhteydessä mahahaavan ja mahasyövän kehittymiseen. Vaikka helikobakteeri on yleinen bakteeri, joka voi esiintyä useimmissa ihmisissä, vain osa kantajista todella saa oireita. Tässä artikkelissa kerromme, miten helikobakteeriä tutkitaan.

1. Helikobakteerin oireet

Helikobakteerin oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Joillakin ihmisillä ei ole oireita, kun taas toisilla oireet voivat olla hyvinkin voimakkaita. Yleisimpiä oireita ovat jatkuva närästys, happovaivat, mahakipu, ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Nämä oireet voivat ilmentyä vain ajoittain tai jatkuvana vaivana.

2. Helikobakteerin tutkimusmenetelmät

Helikobakteerin diagnosoimiseksi on useita eri menetelmiä. Tärkeintä on luonnollisesti havaita bakteerin läsnäolo mahassa tai suolistossa. Tämä voidaan tehdä usealla eri tavalla.

Verikoe: Verikoe on yksi yksinkertaisimmista tavoista diagnosoida helikobakteeri. Verikokeen avulla voidaan havaita, onko elimistö tuottanut vasta-aineita bakteeria vastaan. Kuitenkin on hyvä huomioida, ettei verikoe ole aina luotettava tapa diagnosoida helikobakteeri.

Ulosteenäyte: Ulosteenäyte on toinen yleinen tapa diagnosoida helikobakteeri. Ulosteenäyte otetaan yleensä kotona, ja se lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Tässä tutkimusmenetelmässä etsitään helikobakteerin antigeenejä ulosteesta.

Urea-puhallustesti: Urea-puhallustesti on yksinkertainen ja turvallinen tutkimusmenetelmä, joka voidaan tehdä poissaollessa. Testi perustuu siihen, että henkilö juo ureaa sisältävää nestettä. Jos henkilöllä on helikobakteeri, bakteeri muuttaa elimistössä urean ammoniakiksi, joka sitten erittyy uloshengitysilman mukana.

Gastroskopia: Gastroskopian avulla voidaan suoraan nähdä mahalaukun sisäpinta ja todeta mahalaukun tulehdus sekä mahdollinen helikobakteerin esiintyminen. Gastroskopiaan sisältyy kuitenkin pieni riski, sillä kyseessä on invasiivinen tutkimusmenetelmä, jossa ruokatorven kautta viedään kamera ja mahalaukun limakalvoa tutkitaan tarkasti.

3. Helikobakteerin hoidon aloittaminen

Jos helikobakteeri todetaan, lääkäri määrää yleensä antibiootteja, yhdessä protonipumpun estäjän kanssa. Näillä lääkkeillä pyritään tuhoamaan bakteeri ja lievittämään mahalaukun tulehdusta. Hoito kestää yleensä useita viikkoja, ja hoitoaika riippuu siitä, kuinka voimakas tulehdus on.

4. Helikobakteerin ehkäisy

Yleisesti ottaen helikobakteerin esiintymistä ei voi estää täysin. Se, että henkilö saa helikobakteerin, riippuu monista tekijöistä, kuten henkilön immuunijärjestelmästä, hygieniasta ja ruokavaliosta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä terveellisiin elämäntapoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin vähentämiseen. On myös tärkeää kiinnittää huomiota hyvään suuhygieniaan, jotta bakteereja ei siirretä suusta muihin kehon osiin.

Yhteenveto

Helikobakteeri on bakteeri, joka voi aiheuttaa mahalaukun tulehduksen sekä gastriitin. Sen esiintyvyys vaihtelee maailmalla, mutta Suomessa noin 20%:lla on helikobakteerikanta. Helikobakteerin diagnosoimiseen on useita eri menetelmiä, joista yleisimmät ovat veri- ja ulostetestit, urea-puhallustesti sekä gastroskopia. Helikobakteerin hoitoon määrätään useimmiten antibiootteja, ja hoito kestää yleensä useita viikkoja. Helikobakteerin esiintymistä ei voida estää täysin, mutta hyvät elämäntavat, kuten hyvä hygienia ja terveellinen ruokavalio, voivat auttaa ehkäisemään bakteerin leviämistä.
**

[Julkaisija]

Artikkelit