Miten Adhd Todetaan
- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
+
Miten ADHD todetaan?
ADHD on lyhenne sanoista attention deficit hyperactivity disorder, joka suomeksi tarkoittaa tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden häiriö. ADHD:n diagnosointikriteerit perustuvat Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen DSM-5 -käsikirjaan. Suomessa ADHD:n diagnoosi tehdään terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Tässä artikkelissa kerromme, miten ADHD todetaan Suomessa.
ADHD:n oireet
ADHD:n oireita voivat olla tarkkaavaisuuden häiriöt, yliaktiivisuus tai impulsiivisuus. Tarkkaavaisuuden häiriöt näkyvät esimerkiksi kyvyttömyytenä keskittyä koulutehtäviin, asioihin tai keskusteluun. Yliaktiivisuus puolestaan ilmenee levottomuutena, paikallaan pysymättömyytenä ja tarpeena liikkua koko ajan. Impulsiivisuus saattaa ilmetä käyttäytymisenä, jossa henkilö toimii spontaanisti ajattelematta seurauksia.
Nämä oireet voivat ilmentyä eri tavoin eri henkilöillä. Toisilla henkilöillä voi olla enemmän tarkkaavaisuuden häiriöitä, toisilla taas yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta. Jotkut henkilöt taas voivat kärsiä kaikista oireista.
ADHD voi ilmetä jo lapsuudessa, mutta se voi myös diagnosoida myöhemmällä iällä. Jos oireet haittaavat arkielämää, niistä kannattaa mennä keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
ADHD:n diagnoosi
ADHD:n diagnoosiin tarvitaan lääkärin tekemä tutkimus. Terveyskeskuslääkäri tai erikoissairaanhoitaja tekee yleensä ensimmäisen arvion ADHD:n mahdollisesta esiintymisestä. Arvioon kuuluu haastattelu, jossa selvitetään henkilön oireiden kesto ja laatu, mahdollisten muiden samanaikaisten sairauksien olemassaolo sekä lääketieteellinen historia.
Lisäksi arvioon voi kuulua kyselyitä, joiden avulla selvitellään henkilön henkistä tilaa ja toimintakykyä. Esimerkiksi WHO:n ASRS-vakiokysely soveltuu hyvin ADHD-oireiden alkukartoitukseen. Kyselyn tulosten perusteella voidaan tarvittaessa ohjata henkilö jatkotutkimuksiin.
Jatkotutkimukset voivat sisältää neuropsykologisen tutkimuksen, käyttäytymisanalyysin tai psykiatrisen haastattelun. Lopullinen diagnoosi tehdään yhdessä henkilön ja lääkärin kanssa.
Diagnoosin tekeminen ADHD:stä voi kestää useita käyntejä vastaanottavassa terveydenhuollossa. Tärkeää on selvittää henkilön tilanne kokonaisvaltaisesti ja asettaa diagnoosi vasta sen jälkeen.
ADHD:n hoito
ADHD:n hoidon tavoitteena on parantaa henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua. Hoito voi koostua lääkehoidosta, terapioista tai näiden yhdistelmästä. Lääkehoidon tarkoituksena on muun muassa keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden sekä impulsiivisuuden väheneminen.
Terapiana ADHD:n hoidossa käytetään erilaisia terapiamuotoja, esimerkiksi kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Tavoitteena on opettaa keinoja ADHD-oireiden hallintaan sekä oppia tuntemaan omat rajat ja tarpeet.
Koska ADHD on usein pitkäaikainen sairaus, hoito on usein pitkäkestoista. Hoidon vaikutus on yksilöllistä, joten on tärkeää seurata tilannetta säännöllisesti lääkärin kanssa.
Loppusanat
ADHD on yleinen neurobiologinen häiriö, joka voi ilmetä eri tavoin eri henkilöillä. Diagnoosiin tarvitaan lääkärin tutkimus, joka tehdään yhdessä henkilön kanssa. Hoidon tarkoituksena on parantaa henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua. Pitkäikäinen hoito on yksilöllinen, ja sen vaikutus seurataan säännöllisesti lääkärin kanssa.
**
- Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään vastataksesi tähän aiheeseen.