Kaikki Tai Ei Mitään Periaate
- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
+
Kaikki tai ei mitään periaate – Tässäkö ratkaisu kaikkiin ongelmiin?
Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon kaikki tai ei mitään periaatteesta erilaisten päätösten ja ratkaisujen yhteydessä. Kaikki tai ei mitään -periaate voidaan ymmärtää yksinkertaisesti siten, että joko koko päätös toteutetaan tai ei lainkaan. Tämä periaate herättää monia kysymyksiä: Onko se toimiva ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Mitä hyötyjä ja haittoja sillä voi olla?
Periaatteen hyödyt
Kaikki tai ei mitään periaate voi olla toimiva ratkaisu monissa tilanteissa. Esimerkiksi ympäristönsuojelussa se voi olla tehokas tapa varmistaa, että ympäristöä suojellaan mahdollisimman paljon. Jos päätetään, että tietty alue on suojeltava, mutta alueen suojeluun käytettävät keinot eivät ole tehokkaita, päätös kumotaan kokonaan. Tämä voi motivoida päättäjiä etsimään parempia keinoja ympäristön suojelemiseen.
Toinen hyöty voi olla päätöksenteon nopeus. Jos esimerkiksi yritys esittää yhteistyömahdollisuuden, mutta ehdottaa epärealistisia tai mahdottomia vaatimuksia, kaikki tai ei mitään periaatetta noudattamalla päätös voidaan tehdä nopeasti ja siirtyä eteenpäin.
Kolmas hyöty on päätösten selkeys. Kaikki tai ei mitään periaate voi selkeyttää päätöksentekoa ja auttaa päätösten seurantaa. Jos päätetään, että kaikki tapauksen osapuolet hyväksyvät sopimuksen, tai sitä ei tehdä lainkaan, päätöksenteko on selkeämpää ja helpompaa.
Periaatteen haitat
Kaikki tai ei mitään periaatteella on kuitenkin myös haittoja. Eräs näistä on se, että se voi johtaa rajuun päätökseen. Yksittästen yksityiskohtien huomiotta jättäminen voi johtaa siihen, että päätös tehdään epärealistisesti, joka voi olla parempi kuin olla tekemättä päätöstä lainkaan.
Toinen haitta on se, että päätös voi olla liian kallis. Jos esimerkiksi päätetään, että kaikki tietyt alueet on suojeltava, kustannukset voivat olla valtavat. Tällainen päätös voi myös haitata alueiden kehitystä ja elinkeinotoimintaa.
Kolmas haitta on päätöksen tehottomuus. Jos päätös tehdään kaikki tai ei mitään periaatteella, ja siinä huomioidaan vain tiettyjä seikkoja, muut tärkeät asiat voivat jäädä huomioimatta. Tämä voi johtaa siihen, että ongelma palaa uudelleen ja vaatii uudet päätökset.
Johtopäätökset
Kaikki tai ei mitään periaate voi olla toimiva ratkaisu monissa tilanteissa. Sen etuna on selkeys ja tehokkuus. Kuitenkin sen haittana on tehokkuuden ja selkeyden kustannuksella mahdollinen liian kallis ja tehoton päätös. Siksi päätöksenteossa kannattaa aina arvioida tarkkaan mikä on parasta tapaa edetä tietyssä tilanteessa.
Kaikki tai ei mitään -periaate ei ole ainoa tai edes paras ratkaisu kaikkiin tilanteisiin. Päätöksenteon tulee olla harkittua ja perustua hyvin harkittuun päätöksentekoa tukevaan argumentaatioon. Parhaimmillaan päätöksenteko voi perustua monenlaisiin periaatteisiin, jotka huomioivat tilanteen erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet.
**
- Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään vastataksesi tähän aiheeseen.